Uuden maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän suojavyöhyketoimenpiteen suosio on suuri myös Kaakkois-Suomessa. Vesiensuojelun kannalta tärkeä suojavyöhykeala kolminkertaistui aikaisempaan verrattuna. Viljelijät perustivat keväällä lähes 3100 hehtaaria nurmipeitteisiä vyöhykkeitä vesistöjen ja valtaojien reunoille. Jonkin verran kohonnut tukitaso sekä merkittävästi helpottunut hakuprosessi lisäsivät toimenpiteen suosiota.
Kevään poikkeuksellisen vaikeat kylvöolot näkyvät jossain määrin viljakasvien kokonaisalan pienenemisenä. Myös viljan hintojen alavireisyys on todennäköisesti ohjannut kasvilajivalintoja muihin vaihtoehtoihin. Kokonaisuudessaan kevätviljojen pinta-ala on tänä kesänä noin 5 200 hehtaaria pienempi kuin viime vuonna. Eniten väheni ohra-ala, noin 2 000 hehtaaria. Kevätvehnää ja kauraa viljellään molempia noin 1 600 hehtaaria pienemmällä peltoalalla edellisvuoteen verrattuna.
Leipävilja-ala kokonaisuudessaan pysyi kuitenkin lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna, koska syysvehnää ja ruista kasvaa pelloilla selvästi enemmän kuin takavuosina.
Öljykasvien viljely piristyi hieman viime vuotisesta pohjalukemasta. Härkäpavun viljely kasvoi selvästi, mutta sen kokonaisala on kuitenkin edelleen sangen pieni eli 1300 hehtaaria.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemä tilasto perustuu viljelijöiden 12.5.2015 mennessä kuntiin jättämien tukihakemuslomakkeiden tietoihin sekä 16.6.2015 mennessä tekemiin ilmoituksiin kylvöalamuutoksista.